Metallimusiikki Suomessa

Suomi on todellinen metallimusiikin luvattu maa. Täällä on enemmän hevibändejä asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa ja metallimusiikista on tullut myös tärkeä vientituote. Vaikka metallimusiikin viimeisin buumi on nyt kestänyt jo yli pari vuosikymmentä, ei sen alku ollut suomalaisille metallibändeille mitenkään ruusuinen.

Hevimetallin synty

Mistä nimitys heavy metal sai alkunsa, ei ole tarkkaa tietoa. Termillä on tarkoitettu raskasmetalleja niiden kemiallisessa merkityksessä, raskasta aseistusta sotilasslangissa sekä moottoripyörien jylinää rock-kappaleissa. Populaarimusiikkiin termi toivat kuitenkin 1970-luvulla rock-journalistit, jolloin hevimetallinkin katsotaan syntyneen.

Vuotta 1970 pidetään hevimetallimusiikin syntymävuotena, kun Black Sabbath julkaisi ensimmäisen albuminsa nimeltään Black Sabbath. Bändin laulaja oli jo silloin myöhemmällä iällään reality tv-sarjassakin seikkaillut Ozzy Osbourne. Bändin kaksi ensimmäistä albumia esittelivät maailmalle raskaamman, tummemman ja demonisen musiikkityylin, josta alettiin käyttää nimeä heavy metal. Vaikka bändin harteille on sovitettu tämän uuden musiikkityylin luojien viittaa, on bändi itse kuitenkin aina pitänyt itseään enemmän ’heavy underground’ bändinä.

Pian Black Sabbathin rinnalle nousivat Led Zeppelin ja Deep Purple ja tämän uuden metallimusiikin suosio maailmalla vain kasvoi.

Metallimusiikin alku Suomessa

Suomessa hevimusiikkiin suhtauduttiin alkuun hyvin nuivasti ja Suomen ensimmäinen heviyhtye Sarcofagus ei kovin suurta suosiota nauttinut. Syy ei ollut orkesterin soittotaidoissa, vaan suhtautuminen koko musiikkityyliin oli alentuva, hevibändejä pidettiin naurettavina poseeraajina, kun taas hard rock-bändejä oikeina ja rehellisinä. Tästä syystä moni oikeasti heviä soittava bändi luokittelikin itsensä hard rock-bändiksi välttääkseen kriitikoiden ja kuuntelijoiden ennakkoluuloja.

Englannissa kuitenkin jatkui metallimusiikin buumi ja metallimusiikin tyyleistä erityisesti speed metal levisi Suomeen. Tästä syntyikin vuonna 1988 Suomen ensimmäinen metallimusiikin buumi. Kotimaisuutta pidettiin bändeissä lähtökohtaisesti huonona, mutta hevin luontainen kapinahenki puhutteli suomalaisia nuoria. Sellaiset suomalaiset speed metal-bändit kuin Stone ja Airdash saivat paljon suomalaisia faneja ja kun buumi laantui 90-luvun alussa, olivat bändit vieneet suomalaista hevimusiikkia paljon uskottavampaan suuntaan ja tehneet tien niiden jälkeen tuleville metallibändeille helpommaksi kulkea.

Metallin uudet alalajit

Kun Suomessa tilutettiin täysillä speed metallia, syntyi ulkomailla pikku hiljaa uudenlaisia metallimusiikin alagenrejä. Päivänvalon näkivät death metal ja black metal, joista ensimmäinen nimensä mukaisesti keskittyi hyvin synkkiin teemoihin, kuten itsemurhiin. Suomessa suosituin death metal-bändi oli yhäkin keikkaileva Amorfis.

Black metal vei hevibändien lavashow’t aivan uudelle tasolle, sillä niihin panostettiin ja lavalla myllersi ties millaisia hirviöitä. Black metal sai inspiraatiota myös satanismista ja on sen takia saanut pysyä maan alla. Suomessa tätä metallisuuntausta edusti muun muassa Impaled Nazarene, joka on koossa vielä tänä päivänäkin.

Nämä uudet genret eivät ymmärrettävästi houkutelleet levysopimuksia, mutta bändien biisit levisivät fanilta toiselle demonauhojen välityksellä. Nämä olivat usein huonolaatuisia, sillä bändeillä ei ollut varaa tehdä studionauhoituksia, mutta sana levisi musiikin mukana ja erityisesti black metal-yhtyeiden toiminta perustui erityisesti keikkailuun, ei tallenteiden tekemiseen.

Uusi buumi

Vähitellen alettiin Suomeenkin perustaa uusia levy-yhtiöitä juuri metallibändejä varten, mutta niiden musiikkivideoita ei paljoa esimerkiksi tv:ssä näkynyt, sillä ne olisivat saattaneet järkyttää katsojia. Vuonna 1997 alkoi sitten Suomessa syntyä metallimusiikin uusi buumi, jonka satoa korjataan tänäkin päivänä.

Suomalaisille hevimusiikin esiintymislavoille nousi sellaisia bändejä kuin Children of Bodom, Nightwish sekä HIM. Näiden perässä seurasivat Sonata Arctica, Stratovarius sekä Apocalyptica. Eivätkä nämä bändit kopioineet maailman hevityylejä, vaan loivat ylpeästi metallimusiikkiin omia alalajejaan.

Miksi juuri Suomi?

Paljon on keskusteltu siitä, miksi juuri Suomesta on tullut metallimusiikin kultamaa, miksi metallimusiikki puhuttelee suomalaisia niin paljon. Mitään tyhjentävää vastausta tähän ei ole, mutta muutamia asioita on hyvä huomioida.

Hevimusiikki syntyi punkin jalanjäljissä kapinana yleistä yhteiskuntajärjestystä vastaan ja tämä ominaisuus tuntuu aina vetoavan suomalaisiin. Mutta myös musiikin tummuus, raskaus, kuoleman läheisyys ja suoranainen depressiivisyys saavat vastakaikua suomalaisessa kuulijassa. Hevimusiikki saa inspiraationsa myös sankarimyyteistä ja tämä näkyy hevibändien lavashow’ssa, musiikin mahtipontisuudessa sekä yhtyeen jäsenien ulkonäössä, erityisesti liehuvissa pitkissä hiuksissa.

Love metallista cello metalliin

HIM teki läpimurtonsa vuonna 1999 albumillaan Razorblade Romance ja monet sen biiseistä ovat hevimusiikin klassikoita. Bändin musiikkityyli loi uuden hevimetallin suuntauksen nimeltään love metal, ja bändi on yksi Suomen menestyneimmistä bändeistä kautta aikojen. Se on ollut myös kaupallinen menestys seitsemällä platina- ja yli kymmenellä kulta-albumillaan.

Nightwish toi kuulijoiden korviin jotain aivan uutta, kun se yhdisti hevimusiikin raskaaseen poljentoon oopperasoundeja. Bändin laulusolistina oli klassisen oopperakoulutuksen saanut Tarja Turunen ja bändi nousi nopeasti suosioon sekä kotimaassa että ulkomailla. Musiikkityyli sai nimekseen sinfoninen metalli.

Vuonna 1993 alkoi metallimusiikkipiireissä kuulua kummia. Oli perustettu metallibändi, jossa soittajina oli ainoastaan neljä sellistiä, kaikki Sibelius-Akatemiasta valmistuneita. Apocalyptica oli aluksi tribuuttiyhtye Metallicalle, mutta kehitti pian oman neoklassisen metallityylinsä. Tämä sello metallia soittava yhtye on saanut monta fania sekä seuraajaa ja on myynyt miljoonia levyjä ympäri maailmaa.